Skip to main content

Laava Sisällysluettelo Kemiallinen koostumus | Laavatyypit | Lähteet | Navigointivalikko

Multi tool use
Multi tool use

MagmakivilajitVulkanologia


tulivuorestamagmaaMaanvaipastamaankuorestaviskositeettipintakivilajejaitaliastalatinanVesuviuksen1737engl.pintakivilajejapyroklastisia pilviäKrakataunhavaijin kielestä












Laava




Kohteesta Wikipedia






Siirry navigaatioon
Siirry hakuun




Kymmenisen metriä korkea laavavirta Havaijilla, Yhdysvalloissa.


Laava on tulivuoresta maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunutta sulaa kivimassaa eli magmaa, joka on peräisin Maan vaipasta tai vaippaan vajoavasta maankuoresta. Sen lämpötila on magman koostumuksesta riippuen tyypillisesti 700–1 200 °C. Vaikka laavan viskositeetti voi olla 100 000 kertaa suurempi kuin veden, se voi virrata useita kymmeniä kilometrejä ennen jäähtymistään ja jähmettymistään. Jähmetyttyään laava muodostaa pintakivilajeja kemiallisen koostumuksensa mukaan.


Sana laava tulee italiasta ja on ilmeisesti johdos latinan sanasta labes, joka merkitsee vyöryä tai putoamista. Ensimmäisen kerran sanaa käytti ilmeisesti Francesco Serao kirjoittaessaan Vesuviuksen vuonna 1737 sattuneesta purkauksesta.




Sisällysluettelo





  • 1 Kemiallinen koostumus


  • 2 Laavatyypit

    • 2.1 Happamat laavat


    • 2.2 Neutraalit laavat


    • 2.3 Emäksiset ja ultraemäksiset laavat



  • 3 Lähteet




Kemiallinen koostumus |


Pääartikkeli: Magmakivilajit

Laavat jakaantuvat kemialliselta koostumukseltaan neljään ryhmään: happamiin eli felsisiin, neutraaleihin (engl. intermediate), emäksisiin eli basalttisiin ja ultraemäksisiin he eli ultrabasalttisiin. Jako on luonnollisesti sama kuin magmakivilajeilla, sillä laava on Maan pinnalle purkautunutta magmaa, ja se muodostaa jäähdyttyään magmakivilajeihin kuuluvia pintakivilajeja.



Laavatyypit |



Happamat laavat |




Metsittynyt laavakumpu New Mexicossa Yhdysvalloissa


Koska happamat laavat muodostuvat pääasiassa sulavasta, vaippaan työntyvästä kuoresta, ne ovat purkautuessaan suhteellisen viileitä, noin 650–750 °C. Ne ovat myös hyvin jähmeitä. Rauhallisesti purkautuessaan tällaiset laavat muodostavat laavakumpuja. Niissä maankuoren halkeamasta hiljalleen purkautuva laava jähmettyy muodostaen kupumaisen pinnan. Kun laavaa kohoaa yhä lisää, pinta halkeilee ja laajenee. Näin syntyy ajan mittaan laakea kumpu, jonka pinta on rosoinen ja täynnä halkeamia.


Tulivuorissa happamat laavat aiheuttavat räjähdysmäisiä purkauksia. Laava on niin jähmeää, että tarvitaan valtava paine, ennen kuin purkaus tapahtuu. Kun paine lopulta vapautuu, tapahtuu valtava räjähdys, joka sinkoaa ilmaan niin jähmeää laavaa kuin aiemmin jähmettynyttä kiviainesta sekä tuhkaa. Tällaiset purkaukset aiheuttavat myös pyroklastisia pilviä. Kuuluisin tällainen purkaus on ehkä Krakataun purkaus 1883. Happamasta laavasta koostuvat tulivuoret ovat laavan sitkeyden takia hyvin jyrkkärinteisiä, elleivät ole räjähtäneet jo purkautuessaan.



Neutraalit laavat |


Neutraalit laavat muodostuvat vaipan yläosan ja siihen vajoavan maankuoren sekoittuessa. Siten ne ovat yleensä happamia kuumempia, noin 750–950 °C. Ne ovat myös juoksevampia kuin happamat laavat, eivätkä siten aiheuta yleensä yhtä räjähdysmäisiä purkauksia. Laava on kuitenkin niin sitkeää, että tulivuoret ovat jyrkkärinteisiä. Niiden rinteet ovat myös hyvin kivisiä. Laava on sen verran jäykkää, että purkauksessa ilmaan lentää laavaroiskeita ja räjähtävämmissä purkauksissa myös kiveä, joka putoaa vuoren rinteille.



Emäksiset ja ultraemäksiset laavat |




Hehkuva 'A'ā-laavavirta Kilauean tulivuorella Havaijilla.


Emäksiset laavat koostuvat suoraan vaipasta tulevasta materiaalista. Siksi ne ovat juoksevia ja niiden lämpötila on yli 950 °C. Ne muodostavat laakeita tulivuoria. Emäksinen laava muodostaa juoksevuutensa takia pitkiä laavavirtoja. Kuumimmat (yli 1 100 °C) ja juoksevimmat emäksiset laavat muodostavat sileäpintaista Pahoehoe-laavaa (lausutaan pa-hoi-hoi). Sen pintakerros jähmettyy ja poimuttuu sisuksen yhä liikkuessa. Jähmeämmät emäksisistä laavoista muodostavat 'A'ā-laavaa (lausutaan aa-aa). Sen pintakerros murtuu sisuksen liikkuessa, jolloin syntyy rakeista ja vaikeakulkuista pintaa. Nimet 'A'ā ja Pahoehoe tulevat havaijin kielestä.




Tyynylaavaa (NOAA)


Purkautuessaan merenpohjaan emäksinen laava muodostaa tyynylaavaa. Siinä purkautuvan laavan pinta jähmettyy nopeasti. Kun laavaa purkautuu lisää, kuori halkeaa ja purkautuva laava muodostaa uuden kuplan entisen kylkeen.



Lähteet |


  • Chris Pellan (editor): Earthscope. Salamander Books Ltd., 1985. ISBN 0-86101-144-9.

  • Andrew Robinson: Earthshock. Thames&Hudson Ltd., 2002. ISBN 0-500-28304-4.


Commons


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laava.









Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laava&oldid=16860639”










Navigointivalikko



























(RLQ=window.RLQ||[]).push(function()mw.config.set("wgPageParseReport":"limitreport":"cputime":"0.080","walltime":"0.103","ppvisitednodes":"value":373,"limit":1000000,"ppgeneratednodes":"value":0,"limit":1500000,"postexpandincludesize":"value":3052,"limit":2097152,"templateargumentsize":"value":869,"limit":2097152,"expansiondepth":"value":12,"limit":40,"expensivefunctioncount":"value":0,"limit":500,"unstrip-depth":"value":0,"limit":20,"unstrip-size":"value":0,"limit":5000000,"entityaccesscount":"value":0,"limit":400,"timingprofile":["100.00% 65.113 1 -total"," 56.80% 36.987 2 Malline:Kirjaviite"," 13.99% 9.107 1 Malline:Commonscat"," 11.11% 7.233 1 Malline:Lähteetön"," 10.37% 6.755 1 Malline:Commons"," 8.94% 5.823 1 Malline:K-en"," 6.70% 4.361 4 Malline:Wikidata"," 5.83% 3.794 1 Malline:Viestipohja"," 5.17% 3.364 1 Malline:Pääartikkeli"," 4.65% 3.025 1 Malline:K"],"scribunto":"limitreport-timeusage":"value":"0.005","limit":"10.000","limitreport-memusage":"value":629250,"limit":52428800,"cachereport":"origin":"mw1294","timestamp":"20190614234925","ttl":2592000,"transientcontent":false););"@context":"https://schema.org","@type":"Article","name":"Laava","url":"https://fi.wikipedia.org/wiki/Laava","sameAs":"http://www.wikidata.org/entity/Q40157","mainEntity":"http://www.wikidata.org/entity/Q40157","author":"@type":"Organization","name":"Contributors to Wikimedia projects","publisher":"@type":"Organization","name":"Wikimedia Foundation, Inc.","logo":"@type":"ImageObject","url":"https://www.wikimedia.org/static/images/wmf-hor-googpub.png","datePublished":"2004-09-29T13:48:58Z","dateModified":"2017-10-28T19:14:36Z","image":"https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/01/Pahoeoe_fountain_original.jpg"(RLQ=window.RLQ||[]).push(function()mw.config.set("wgBackendResponseTime":118,"wgHostname":"mw1319"););Pkm1qsuMU,oTJrHw6wTlaPKKf60l9YbY6PJZs
i12MTFT0By8geGNuHBzO9HjBWhtSpA elCKwCJOflqrHwMg3JJ3MuBWx JxTMa MAJomTaf,I6qvxwpLW5YBkB MU

Popular posts from this blog

RemoteApp sporadic failureWindows 2008 RemoteAPP client disconnects within a matter of minutesWhat is the minimum version of RDP supported by Server 2012 RDS?How to configure a Remoteapp server to increase stabilityMicrosoft RemoteApp Active SessionRDWeb TS connection broken for some users post RemoteApp certificate changeRemote Desktop Licensing, RemoteAPPRDS 2012 R2 some users are not able to logon after changed date and time on Connection BrokersWhat happens during Remote Desktop logon, and is there any logging?After installing RDS on WinServer 2016 I still can only connect with two users?RD Connection via RDGW to Session host is not connecting

Vilaño, A Laracha Índice Patrimonio | Lugares e parroquias | Véxase tamén | Menú de navegación43°14′52″N 8°36′03″O / 43.24775, -8.60070

Cegueira Índice Epidemioloxía | Deficiencia visual | Tipos de cegueira | Principais causas de cegueira | Tratamento | Técnicas de adaptación e axudas | Vida dos cegos | Primeiros auxilios | Crenzas respecto das persoas cegas | Crenzas das persoas cegas | O neno deficiente visual | Aspectos psicolóxicos da cegueira | Notas | Véxase tamén | Menú de navegación54.054.154.436928256blindnessDicionario da Real Academia GalegaPortal das Palabras"International Standards: Visual Standards — Aspects and Ranges of Vision Loss with Emphasis on Population Surveys.""Visual impairment and blindness""Presentan un plan para previr a cegueira"o orixinalACCDV Associació Catalana de Cecs i Disminuïts Visuals - PMFTrachoma"Effect of gene therapy on visual function in Leber's congenital amaurosis"1844137110.1056/NEJMoa0802268Cans guía - os mellores amigos dos cegosArquivadoEscola de cans guía para cegos en Mortágua, PortugalArquivado"Tecnología para ciegos y deficientes visuales. Recopilación de recursos gratuitos en la Red""Colorino""‘COL.diesis’, escuchar los sonidos del color""COL.diesis: Transforming Colour into Melody and Implementing the Result in a Colour Sensor Device"o orixinal"Sistema de desarrollo de sinestesia color-sonido para invidentes utilizando un protocolo de audio""Enseñanza táctil - geometría y color. Juegos didácticos para niños ciegos y videntes""Sistema Constanz"L'ocupació laboral dels cecs a l'Estat espanyol està pràcticament equiparada a la de les persones amb visió, entrevista amb Pedro ZuritaONCE (Organización Nacional de Cegos de España)Prevención da cegueiraDescrición de deficiencias visuais (Disc@pnet)Braillín, un boneco atractivo para calquera neno, con ou sen discapacidade, que permite familiarizarse co sistema de escritura e lectura brailleAxudas Técnicas36838ID00897494007150-90057129528256DOID:1432HP:0000618D001766C10.597.751.941.162C97109C0155020